Oliko Jacobus Petri R\u00f6d Suomen ensimm\u00e4inen t\u00e4htitieteilij\u00e4? Ainakin h\u00e4n luennoi Pariisissa syksyll\u00e4 1427 planeettateoriaa \u201dkarmeliittojen koulussa p\u00e4iv\u00e4llisen j\u00e4lkeen\u201d.<\/p>\n
Anders Johan Lexell oli 1700-luvulla merkitt\u00e4vin suomalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4. H\u00e4n nousi Pietarin tiedeakatemian professoriksi ja ty\u00f6skenteli yhdess\u00e4 Leonhard Eulerin kanssa.<\/p>\n
Friedrich Argelander perusti Helsingin yliopiston observatorion 1800-\u00adluvun alkupuolella ja ratkaisi mittauksiensa avulla kiistattomasti mihin suuntaan aurinkokuntamme liikkuu avaruudessa. Argelanderin ja C. L. Engelin yhteisty\u00f6n\u00e4 syntynyt Helsingin yliopiston observatorio puolestaan toimi seuraavina vuosikymmenin\u00e4 esikuvana observatoriorakennuksille ymp\u00e4ri maailman.<\/p>\n
1800\u00ad-luvun lopulla Suomi oli eturintamassa, kun silmill\u00e4 tapahtuva havainnointi j\u00e4i historiaan ja valokuvaus otettiin t\u00e4htitieteen palvelukseen.<\/p>\n
Suomen t\u00e4htitieteen historia on Tapio Markkasen suomalaiselle lukijalle kirjoittama teos, joka pohjautuu Raimo Lehden ja Tapio Markkasen tieteelliseen julkaisuun History of Astronomy in Finland 1828\u20131918 (Suomen Tiedeseura, 2010). Suomen t\u00e4htitieteen historia ulottuu keskiajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kirjassa on 95 mustavalko- tai v\u00e4rikuvaa.<\/p>\n
Professori Tapio Markkanen on tieteen historiaan erikoistunut t\u00e4htitieteilij\u00e4. Lukuisia teoksia kirjoittanut Markkanen on palkittu vuonna 2014 Tiedeviestint\u00e4palkinnolla ja tietokirjallisuuden Warelius-palkinnolla:
\n”Markkasella on kiehtova kyky vangita yleis\u00f6n mielenkiinto ja taito tuoda asiat suurelle yleis\u00f6lle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon.”
\n”Laajasti sivistyneen\u00e4 h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja innostavia yhteyksi\u00e4 t\u00e4htitieteeseen \u2013 olivat aiheena sitten muinaisen Egyptin veistokset, italialainen maalaustaide, Sibeliuksen musiikki tai Volter Kilpi.”<\/p>\n