Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Maapallon elämä on saanut alkunsa jostakin pienestä ja heiveröisestä, yksittäisistä hyvin hauraista molekyyleistä. Luonnonvalinnan kautta elämä on kehittynyt loputtoman kestäväksi ja peräänantamattomaksi sinnittelijäksi, joka on säilynyt läpi mitä ankarimmista olosuhteista. Säilyneitä elämän linjoja ovat ne, jotka ovat pystyneet sopeutumaan suuriin ympäristön muutoksiin ja selviytyneet lajien välisessä kilpailussa.
Maapallon elämä on käynyt läpi useita pullonkauloja, joiden kautta on syntynyt kaikki eliökunnan monimuotoisuus, mukaan lukien yksi teknologinen ja kommunikoiva laji, ihminen. Elämää voi olla olemassa myös muualla, kenties oman aurinkokuntamme muilla kappaleilla tai kaukana muissa planeettakunnissa. Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa. Millaista elämä voisi olla maapallon ulkopuolella? Mitä kaikkea pitääkään tapahtua, että elämää syntyy? Mitä vaaditaan, että elämä saa aikaan teknologisen, avaruutta valloittavan älykkään lajin?
Kirsi Lehto on väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Riversidessa vuonna 1989, minkä jälkeen hän on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Hän on mukana myös perusteilla olevassa Euroopan astrobiologian instituutin toiminnassa.
Vuoden tiedekirja 2019 -voittaja!
”Tieteelliset faktat soljuvat helppolukuisesti ja loogisen tarinan muodossa lukijan eteen muodostaen lopulta ihmetystä ja kunnioitusta herättävän lukuelämyksen. Suomalaisia hemmotellaan, sillä kovin montaa yhtä sujuvasti kirjoitettua ja kaunista kokonaisuutta astrobiologian alalta ei ole kansainvälisestikään ilmestynyt. Kirjan luettuaan lukija jää ihmettelemään, miten uskomattoman paljon tutkijat ovat saaneet selville elämästä maapallolla.”
–Vuoden tiedekirja -palkinnon perustelut
”Kirja sisältää paljon tietoa, mutta on silti hyvin helppolukuinen. Kirsi Lehto on tehnyt suuren palveluksen tähtitieteen popularisoinnille Astrobiologia-kirjallaan.”
–Thomas Hackman, Arkhimedes 3-4/2019
Kirsi Lehdon teksteihin voi tutustua myös Ursan Elämän keitaita -blogissa.
