”Luonto näyttää meille vain leijonan hännän. Minulla ei kuitenkaan ole epäilystäkään, että leijona kuuluu siihen.” – Albert Einstein
Luonnontieteen saavuttamia tuloksia ja maailmankuvaa pidetään yleisesti tosina. On kuitenkin syytä muistaa, että maailma on hahmotettu kulloisenkin tiedon mukaan: muutama sata vuotta sitten ei tiedetty, että Maa kiertää Aurinkoa. Leijonan häntä kertoo, miten maailmasta on eri aikoina yritetty saada tietoa, miten tietoa on epäilty, ovatko eri tieteenalojen tulokset vertailukelpoisia ja millaisia ovat olleet tieteen ja kuvitelmien suhteet.
Kirjan nimi on peräisin Albert Einsteinin ajatuksesta, että on olemassa todellinen fysikaalinen maailma ja siitä saatavaa tietoa. Meidän tietomme on epätäydellistä, kuten häntä, jonka arvelemme olevan osa leijonaa. Einstein uskoi, että leijona on olemassa, vaikka emme sitä vielä pysty kokonaan näkemään.
Sama usko luonnon leijonaan on kirjan keskeinen ajatus. Jotkut tieteenfilosofit ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään objektiivista totuutta ei voi ollakaan, että tutkija ja yhteiskunta hänen kauttaan aina vaikuttavat tuloksiin. Kirjan loppuosa on omistettu tälle perusongelmalle: missä määrin tieteen maailmankuva on maailman itsensä antama ja missä määrin ihmisen keksimä, sosiaalinen konstruktio?
Professori Raimo Lehti on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1999, Vuoden tiedekirja -palkinnon 1999 ja Lauri Jäntin palkinnon kunniamaininnan 2000.